Jokaisen suomalaisen sotilaan armeijan kantakortti on joko sotilaslääketieteen arkistossa tai arkistolaitoksen hallussa. Oman, isäsi tai esi-isäsi kortin kopion voi pyytää lähetettäväksi 1) edellisestä arkistossa, jos syntymäaika on vuoden1949 jälkeen (ilmainen toimitus) tai 2) jos syntymäaika on sitä ennen, arkistolaitoksesta (toimitusmaksu 11.50 euroa ja 60 senttiä valokopiosivu). Sotilaslääketieteen arkiston tilauslomake löytyy täältä:
Arkistolaitoksen tilauslomake löytyy täältä: https://astia.narc.fi/astiaUi/
Mikä on kantakortti?
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna 1919. Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat vuonna 1949 syntynyttä ikäluokkaa. Tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.
Mitä tietoja kantakortissa on?
Kantakorttiin on merkitty yksityiskohtaisia tietoja siinä mainitun henkilön palveluspaikasta ja -ajasta, hänen palkitsemisistaan ja rangaistuksistaan, ylennyksistä ja mahdollisista sodan ajan taistelupaikoista. Tarkempia ohjeita kantakorttien merkintöjen tulkitsemisesta on täällä.
suomalaisesta sotilaan kantakortista saatat löytää tietoja mm.
- esi-isäsi palveluksesta puolustusvoimissa (ajat, paikkakunnat, yksiköt jne.)
- syntymäajasta ja –paikasta
- hänen osoitteestaan palvelukseen astumis- ja/tai vapautumisvaiheessa
- hänen lähiomaisistaan ja heidän saamistaan sosiaalituista
- pituudesta, painosta, hiusten väristä, silmäin väristä
- kuolinpäivästä ja hautaamisesta
- ylennyksistä, palkitsemisista, kunnostautumisista
- terveydentilasta, sairauksista
- hänen saamistaan rangaistuksista ja niitten syistä
- arvioinneista, jotka koskevat esi-isän luonnetta ja kykyjä sekä palvelumahdollisuuksia
- mahdollisesta sotavankeudesta ja sen yksityiskohdista
Miten saan kantakortin käyttööni?
Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.
Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Valitse Astiaan kirjautumisen jälkeen kohta 'Jäljenteiden ja selvitysten tilaaminen' ja tämän jälkeen 'Puolustushallinnon henkilöasiakirjatilaus'. Mikäli saavutte tutkimaan alkuperäisiä asiakirjoja arkistoon, pyydämme ottamaan arkistoon yhteyttä joko sähköpostitse (arkisto@narc.fi) tai puhelimitse (0295 33 7000) hyvissä ajoin ennen aiottua vierailua. Ilmoittakaa tilauksen yhteydessä kohdehenkilön nimi, syntymäaika ja -paikka, kuolinaika sekä tietojen käyttötarkoitus. Asiakirjojen tutkiminen Kansallisarkistossa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa peritään arkistolaitoksenhinnaston mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kahteen kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse).
Miten voin jatkaa tutkimusta kantakortin tiedot saatuani?
Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi päiväkäskyjen avulla. Sotapäiväkirjat puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukko-osaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen.