Helsingin kaupunginarkisto
(http://www.hel.fi/www/tieke/fi/kaupunginarkiston-palvelut/)
Kaupunginarkiston palvelut
Kaupunginarkiston asiakirja-aineistot antavat hyvän kuvan Helsingin menneisyydestä ja sen kehityksestä. Kaupunginarkisto on yksi Suomen suurimmista julkisista arkistoista.
Kokoelmamme sisältävät:
• kaupungin virastojen ja laitosten 20 vuotta vanhemmat, pysyvästi säilytettävät asiakirjat
• toimintansa lopettaneiden virastojen ja laitosten asiakirjat
• helsinkiläisten järjestöjen, taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden arkistoaineistoja.
Käytetyimpiä asiakirja-aineistojamme ovat muun muassa:
• Kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat
• Poliisilaitoksen osoiterekisteri (1907-1973)
• Maistraatin pöytäkirjat (1721-1930)
• Koulujen oppilasmatrikkelit
• Suuressa alueliitoksessa 1946 liitettyjen alueiden arkistot
• Olympiakisojen asiakirjat
Kokoelmia koskevat tarkemmat tiedot löytyvät SINETTI-arkistotietojärjestelmästä ja tutkijasalipalvelun arkistoluetteloista ja hakemistoista. Arkistotietojärjestelmästä löytyy myös merkittävä osa kaupunginarkiston kartoista ja piirustuksista digitoituna. Kokoelmat kattavat pääosin ajanjakson 1720-luvulta 1990-luvun alkuun, vaikka vanhin kaupungin säilynyt asiakirja onkin jo vuodelta 1569. Asiakaspalvelussa tavoitteemme on asiantunteva ja tehokas palvelu.
Kaupunginarkiston asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia.Asiakkaat saavat asiakirjat käyttöönsä kaupunginarkiston tutkijasaliin. Asiakirjojen käyttö on maksutonta, kopioista peritään maksu. Kaupunginarkistossa on Helsinki-aiheinen käsikirjasto.
Kaupunginarkisto johtaa kaupungin arkistotointa ja toimii kaupungin virastojen ja laitosten keskusarkistona. Lisätietoa kaupunginarkiston ja aineistojen historiasta.
Kaupunginarkiston Meritalon toimipiste toimii kaupungin yhteisen Ahjo-järjestelmän väliarkistona. Siellä säilytetään yli vuotta vanhemmat Ahjo-järjestelmän paperimuotoiset asiakirjat sekä lakkautettujen kirjaamojen arkistot erikseen sovitulla tavalla.
Muita kaupunginarkistoja:
JOENSUU: http://www.joensuu.fi/keskusarkisto
KUOPIO: https://www.kuopio.fi/web/organisaatio/kaupunginarkisto
LAHTI: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/A2E8FBF7EAA35962C2257A0900292A1D
OULU: http://www.ouka.fi/oulu/kaupunginarkisto
TAMPERE: http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto.html
TURKU: http://www.turku.fi/turku-tieto/arkistot
VIIPURI: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/KARK_aineistoesittely_viipuri.pdf
MUITA KUNTIA: http://www.arkisto.fi/fi/maakunta-arkistojen-piirijako/
Luovutettu alue
Maalaiskunnat, kauppalat ja kaupungit:
KARJALA:
Seuraavat kunnat sijaitsivat kokonaan luovutetulla alueella: Antrea, Harlu, Heinjoki, Hiitola, Impilahti, Jaakkima, Johannes, Kanneljärvi, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Koivisto, Koiviston mlk, Kuolemajärvi, Kurkijoki, Käkisalmen mlk, Käkisalmi, Lahdenpohja, Lavansaari, Lumivaara, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi Vpl, Rautu, Ruskeala, Räisälä, Sakkola, Salmi, Seiskari, Soanlahti, Sortavala, Sortavalan mlk, Suistamo, Suojärvi, Suursaari, Terijoki, Tytärsaari, Uusikirkko, Valkjärvi, Viipuri, Viipurin mlk, Vuoksela, Vuoksenranta, Äyräpää.
Osittain alueitaan menetti 5 kuntaa, joiden Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin ja kunnat lakkautettiin: Jääski, Pälkjärvi, Vahviala, Korpiselkä, Säkkijärvi.
16 kuntaa joutui luovuttamaan osan alueestaan, mutta jäivät itsenäisinä kuntina jatkamaan toimintaansa ja säilyttivät nimensä: Ilomantsi, Joutseno, Kitee, Lappee, Nuijamaa, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Simpele, Tohmajärvi, Uukuniemi, Vehkalahti, Virolahti, Värtsilä ja Ylämaa.
Karjalan lakkautettujen kuntien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.
Itsenäisinä toimintaansa jatkaneiden kuntien arkistot ovat kunnilla itsellään.
LAPPI:
Petsamon kunta lakkautettiin. Salla ja Kuusamo luovuttivat osan alueestaan, mutta jäivät itsenäisinä kuntina jatkamaan toimintaansa ja säilyttivät nimensä.
Petsamon kunnan arkistoa säilytetään Oulun maakunta-arkistossa.
Seurakunnat:
Luovutetun Karjalan ja Petsamon seurakuntien arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Petsamossa toimi sekä evankelis-luterilainen että ortodoksinen seurakunta. Karjalan evankelis-luterilaiset seurakunnat olivat: Antrea, Harlu, Heinjoki, Hiitola, Ihantala, Ilmee, Impilahti, Jaakkima, Johannes, Jääski, Kanneljärvi, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Koivisto, Korpiselkä, Kuolemajärvi, Kurkijoki, Käkisalmen kaupunkiseurakunta, Käkisalmen maaseurakunta, Lavansaari, Lumivaara, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi, Pälkjärvi, Rautu, Ruskeala, Räisälä, Sakkola, Salmi, Seiskari, Soanlahti, Sortavalan kaupunkiseurakunta, Sortavalan maaseurakunta, Suojärvi, Suursaari, Säkkijärvi, Terijoki, Tytärsaari, Uusikirkko, Vahviala, Valkjärvi, Viipurin maaseurakunta, Viipurin ruotsalainen seurakunta, Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, Vuoksela, Vuoksenranta ja Äyräpää sekä Inkerin pakolaisten seurakunta.
Karjalan ortodoksiset seurakunnat olivat: Annantehdas, Kellomäki, Kitelä, Korpiselkä, Kuokkala, Kyyrölä, Käkisalmi, Mantsinsaari, Palkeala, Pitkäranta, Raivola, Salmi, Sortavala, Suistamo, Suojärvi, Terijoki, Tiurula, Uusikirkko, Viipuri ja Viipurin suomalainen ortodoksinen seurakunta.