Tietoa poliisilaitoksesta ja muustakin oikeustoimesta voi etsiä täältä
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Poliisilaitokset
Poliisilaitosten historiaa
Poliisilaitokset olivat laitoksia jotka vastasivat järjestyksenpidosta kaupungeissa. Suomessa poliisilaitoksia alettiin perustaa 1810-luvulla. Aluksi poliisilaitokset olivat kunnallisia, mutta muuttuivat vähitellen valtiollisiksi. Maaseudulla poliisitoimesta vastasivat nimismiespiirit. Ne lakkautettiin aluehallintouudistuksessa vuonna 1996 ja myös maaseudulla poliisiasioista alkoivat vastata poliisilaitokset. Suomen poliisilaitosten historian voi katsoa alkaneen vuonna 1811, jolloin kenraalikuvernööri Steinheil vaati poliisilaitoksen perustamista Turkuun. Poliisilaitos perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1816, sen jälkeen perustettiin poliisilaitokset Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitoksia kutsuttiin yleisesti myös poliisikamareiksi. Muissa kaupungeissa poliisitoimesta vastasi maistraatti. 1800-luvun loppupuolella heräsi kysymys poliisilaitosten tarpeellisuudesta myös muissa kaupungeissa. Tampereelle poliisilaitos perustettiin vuonna 1891 ja Poriin vuonna 1899. Vuosina 1902–1916 perustettiin poliisilaitokset vielä 13 kaupunkiin. Autonomian ajan lopussa Suomen kaupungeissa oli 18 täydellistä poliisilaitosta. Lisäksi pienemmissä kaupungeissa oli poliisilaitoksia, jotka eivät olleet täydellisiä. Suomen itsenäistyttyä poliisitoimi pysyi ennallaan. Vuonna 1925 annettiin poliisitoimiasetus, mutta se ei juuri muuttanut kaupunkipoliisin järjestysmuotoa. Poliisitoimi pysyi sellaisena millaiseksi se oli vakiintunut. Kaupungeissa joissa oli täydellinen poliisilaitos poliisipäällikkönä toimi poliisimestari ja niissä kaupungeissa joissa täydellistä poliisilaitosta ei ollut, päällikkönä toimi poliisikomisario. Poliisitoimiasetus antoi poliisilaitoksille myös suhteellisen vapaat kädet erilaisille järjestelyille sen mukaan miten paikalliset olosuhteet vaativat. Poliisitoimen osalta merkittäviä muutoksia tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen kun alettiin perustaa niin sanottuja uusia kaupunkeja. Uusiksi kaupungeiksi kutsutaan kaupunkeja, jotka on perustettu vuoden 1959 jälkeen. Näiden kaupunkien osalta vuoden 1966 poliisilaki sääti, että uudet kaupungit kuuluivat nimismiespiiriin, eivätkä ne olleet velvollisia osallistumaan poliisilaitoksen menoihin niin kuin vanhat kaupungit. Vuonna 1977 velvoite osallistumisesta poliisilaitoksen menoihin poistettiin myös vanhoilta kaupungeilta.
Vanhan järjestelmän voi katsoa lakanneen kokonaan vuonna 1996 kihlakuntauudistuksen myötä, jolloin poliisihallinto järjestettiin uudelleen. Tällöin lakkautettiin vanhanmuotoiset nimismiespiirit ja poliisilaitokset.
Poliisilaitosten tehtävät
Poliisilaitosten tehtävät olivat monipuolisia. Aluksi poliisilaitokset vastasivat lähinnä järjestyksen pidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta, irtolais- ja alkoholistiasioista. Lisäksi poliisilaitokset vastasivat ajokorttiasioista ja autojen rekisteröinneistä, passi- ja muista lupa-asioista, liikenneasioista sekä ulkomaalaisten oleskelu- ja työasioista.
Suurissa kaupungeissa poliisilaitoksiin saattoi kuulua useita eri osastoja, jotka vastasivat eri tehtävistä. Poliisilaitoksessa saattoi olla kanslia, keskusosasto, rikososasto, järjestysosasto, huolto-osasto ja vielä tämän lisäksi piirejä, jotka vastasivat asioiden hoitamisesta tietyssä osaa kaupunkia. Pienissä poliisilaitoksissa ei osastoja ja piirejä yleensä ollut.
Mitä asiakirjoja poliisilaitosten arkistot sisältävät?
Arkistolaitosten toimipisteissä säilytetään 38 poliisilaitoksen arkistoja. Poliisilaitosten arkistoissa on asiakirjoja vuodesta 1816, jolloin Turun poliisilaitos perustettiin, aina 1990-luvulle asti. 1800-luvun aineistot ovat aluksi ruotsiksi mutta vuosisadan lopussa kieli alkaa vähitellen muuttua suomeksi. Kuitenkin Pietarsaaren, Kristiinankaupungin ja Uudenkaarlepyyn poliisilaitosten arkistot ovat kokonaan ruotsiksi. Poliisilaitosten arkistot sisältävät runsaasti erilaista asiakirjamateriaalia. Arkistot sisältävät esimerkiksi erilaisia diaareita, luetteloita, pöytäkirjoja (erityisesti kuulustelu-pöytäkirjoja), toisteita, saapuneita asiakirjoja ja tiliasiakirjoja. Poliisilaitosten arkistot ovat säilyneet melko hyvin. Suurten poliisilaitosten arkistot ovat hyvinkin laajoja kun taas pienempien kaupunkien poliisilaitosten arkistot ovat usein melko pieniä.
Miten voin hyödyntää arkistoja?
Tutkijoille poliisilaitosten arkistot ovat tärkeä lähde varsinkin tutkittaessa rikoshistoriaa tai suku- ja henkilöhistoriaa. Myös poliisi-, oikeus- ja kaupunkihistorian tutkijoille poliisilaitosten arkistot ovat merkittäviä lähteitä. Arkistojen avulla voi löytää tietoja mitä erilaisimmista asioista, sillä poliisilaitosten tehtävät olivat hyvin moninaisia. Isojen kaupunkien poliisilaitosten arkistojen avulla voi esimerkiksi saada selville millaisia ulkomaalaisia kaupungeissa oleskeli, sillä ulkomaalaisten tuli käydä näyttämässä passinsa poliisilaitoksella. Myös kaupunkien asukkaista on mahdollista löytää tietoa, koska poliisilaitoksissa pidettiin asunto- ja osoiteluetteloita. Rikoshistorian tutkimisen kannalta tärkeitä ja kiinnostavia asiakirjoja ovat erilaiset luettelot ja pöytäkirjat, kuten esimerkiksi pidätettyjen päiväkirjat, rikosjuttukirjat, tutkimuspöytäkirjat, luettelot etsintäkuulutetuista ja kuulustelupöytäkirjat.
Miten voin tutkia poliisilaitosten arkistoja?
Poliisilaitosten arkistoihin voi tutustua maakunta-arkistoissa ja Helsingin poliisilaitoksen arkistoon Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta löytää merkinnän siitä, missä maakunta-arkistossa kunkin poliisilaitoksen arkistoa säilytetään. Luovutetun alueen poliisilaitosten (Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan) arkistoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Vakka-arkistotietokantaan on luetteloitu usean poliisilaitoksen arkiston sisältö.
Arkistot löytyvät Vakan tarkennetun haun avulla. Kaikkien poliisilaitosten arkistot löytyvät valitsemalla hakuehtojen kohdasta 4. Arkistonmuodostajaluokituksen alaryhmät ”Poliisilaitokset” ja painamalla Tee haku.
Avautuvalla sivulla ovat listattuina kaikki arkistolaitoksen yksiköissä säilytettävät poliisilaitosten arkistot. Painamalla poliisilaitoksen nimeä ja seuraavalla sivulla poliisilaitoksen arkiston nimeä päästään sivulle, johon on merkitty arkistoa säilyttävä maakunta-arkisto. Painamalla tältä sivulta löytyvää Sarjat-linkkiä pääsee tutkimaan poliisilaitoksen arkistoluetteloa. Mikäli poliisilaitoksen arkiston sisältöä ei ole luetteloitu Vakkaan, selviää sieltä ainakin arkistoa säilyttävä maakunta-arkisto. Tällaisissa tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen maakunta-arkistoon.