Mitä tutkin ensin

Sukututkimus aloitetaan yleensä omien esivanhempien etsimisellä. Aluksi etsitään isänpuoleiset, äidinpuoleiset tai molempien vanhemmat, isovanhemmat, isovanhempien vanhemmat jne. niin pitkälle kuin tietoja löytyy. Kirkonkirjojen avulla pääsee useissa tapauksissa noin 1700-luvulle, ja siitä taaksepäin joutuu käyttämään muita viranomaislähteitä kuten henkikirjoja ja erilaisia veroluetteloita.

Kun omat muistilokerot ja piirongin laatikoiden paperit on selattu, voi kääntyä kirkkoherranviraston puoleen. Sukuselvityspyyntö pitää tehdä sen seurakunnan kirkkoherranvirastolle, jossa tutkittava henkilö on syntynyt. Sukututkimuksen lähtöhenkilöstä pitää aina tietää täydellinen nimi, syntymäaika ja syntymäpaikka.

Sukututkimuksen tärkeimmät lähteet, kirkonkirjat on mikrofilmattu, mikä helpottaa suuresti työtä. Kun tutkimus on edennyt 1800-luvun puolelle, ei kirkkoherranvirastoja enää tarvitse vaivata, vaan tutkimusta voi suorittaa kirjastoissa ja arkistoissa.